Narsisti ja hännystelijät

Narsistin on vaikea toimia ja olla yksin. Koska häneltä puuttuu tervettä narsismia, hän tarvitsee ympärillensä ihmisiä, jotka ovat omien puutteidensa ja heikkouksiensa vuoksi valmiita antamaan hänelle ihailua ja palvontaa. Omien etujensa ajamiseen muiden kustannuksella hän muodostaa oman joukon hännystelijöitä. Joukko on elintärkeä narsistille, sillä se vahvistaa narsistia siten, ettei tämä masennu. Narsisti nostaa joka paikassa ihmisten keskuudesta suosikkeja ja syntipukkeja sen mukaan, saako narsisti heiltä ihailua vai tarvitseeko hän jonkun syyllisen kantamaan vastuuta narsistin teoista.

Parisuhteessa narsisti hyötyy puolisostaan samalla tavalla, kuin muista hännystelijöistä. Hyöty voi olla esimerkiksi taloudellista, ammatillista tai henkistä hyötymistä. Puoliso on narsistille esine, joka on hänen omaisuuttansa ja siihen on rajaton käyttöoikeus. Puolison ajatuksilla, tunteilla, haluilla ja mielipiteillä ei ole mitään merkitystä; päinvastoin ne häiritsevät häntä. Narsistisuhteessa puolisolla ei ole tilaa henkiseen kasvuun ja muutokseen. Narsisti voi estää puolisoltaan kaiken toiminnan, joka palvelee hänen omia tarkoitusperiään riippumatta siitä, tuottaako se puolisolle henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Narsisti kaipaa elämäänsä aina jännitystä, tehtävä täydellisiä suorituksia ja olla kaikessa loistavin. Keskinkertaisuutta hän ei siedä. Narsisti pyrkii lyöttäytymään erityisten, tärkeiden ja arvokkaiden ihmisten seuraan saadakseen hyötyä ja valtaa. Hän luokittelee kaikki tapaamansa henkilöt hyviin ja pahoihin, hännystelijöihin sopiviksi ja sopimattomaksi. Jos joku näkee hänen lävitseen tai loukkaa häntä, kritisoija putoaa hännystelijöistä pois ja muuttuu tavalliseksi ja arvottomaksi pahuuden kätyriksi. Hännystelijöiksi sopimattomista ihmisistä narsisti ei ole kiinnostunut vaan hänellä on suuri tarve puhua heistä pahaa. Poikkeuksena ovat sellaiset ihmiset, jotka ovat narsistille liian vahvoja. Sellaisia henkilöitä narsisti pyrkii liehittelemään hyötymielessä tai pelkää saavansa heistä liian vaikean vastuksen. Narsisti ei koe teoissaan mitään väärää, sillä hän on vakuuttunut myös muiden tekevän samoin.

 

Nykyään näkee ympärillään useinkin tälläisiä piirteitä ihmisissä ja toisaalta itsekin sortuu välillä tämän tyyppiseen toimintaan. Olen pitkään seurannut muutamaakin ystävääni jotka ovat kuin suoraan kopioita yllä olevasta tekstistä ja heihin osuvat hyvinkin ihailun sekä suosikkien nostaminen  jokapäiväisessä elämässä.Hyötynäkökohta on kaikessa se ensimmäinen jota narsistit ajattelevat aina ensin. Kun sitten satut sanomaan oman mielipiteesikin niin jo olet aina ja ikuisesti niin väärässä kaikessa joten olen huomannut paremminkin että vaikeneminen on parasta.

 

Empaattinen ihminen ymmärtää toisen yksilön ajattelun, kokemukset ja tunteet. Hän pystyy myös hahmottamaan ja ymmärtämään sitä, miksi tämä toimii niin kuin toimii. Empatia on tärkeä keino ehkäistä hyökkäävää käyttäytymistä, sillä ihminen joka osaa asettua toisen rooliin käyttää aggressiota ainoastaan itsepuolustukseen tai hätätilanteeseen.

Narsistilla ei ole lähes ollenkaan tai ollenkaan myötäelämisen ja empatian kykyjä ja häneltä puuttuu syyllisyydentunne. Tämän vuoksi hän kokee toisiin ihmisiin kohdistamansa loukkaukset hyväksyttäviksi. Empatian puute tekee narsistista erityisen julman muita ihmisiä kohtaan. Hän tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta hän ei välitä tästä, sillä hänellä on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa. Hän saattaa kokea esimerkiksi velvollisuudekseen sanoa, mikä toisessa ei miellytä, koska muut eivät uskalla puhua tästä suoraan. Narsisti ei kadu tekemisiään tai sanomisiaan.

Narsisti ei tee mitään mistä hän ei hyödy, sillä toisen hätä ei narsistia kiinnosta. Narsisti osaa kuitenkin teeskennellä empatiaa ja esiintyä vapaaehtoisena hyväntekijänä, aina auttavana ystävänä, jos hän kokee saavansa palveluksia tehdessään hyvityksenä ainutlaatuisuuden ja ihailun tunnetta. Narsisti ei taas itse yleensä kykene ottamaan vastaan apua, sillä hän ei kykene myöntämään huonommuuttaan tai avun tarvettaan missään asiassa. Narsisti tekee tai ainakin väittää tekevänsä kaiken itse, koska tekee kaiken mielestään paremmin kuin muut. Narsisti uskoo olevansa korvaamaton ja nero silloinkin, kun hän on todellisuudessa älyllisesti keskiverto.

Empatian puute vaikeuttaa sosiaalista elämää siten, että narsisti ymmärtää toisten ihmisten tunteet ja signaalit väärin ja on siitä syystä altis myös konflikteille.

 

Päätin että poistan ystävistä kaikki nämä ihmiset, koska se syövät minun kaiken jaksamisen jatkuvilla kommenteillaaa tai pyynnöillään. Olen niin monta kertaa joutunut suorastaan pettymään ihmisiin ympärilläni jotka ovat tuota kaikkea mitä tuossa yllä tai alla on kirjoitettu.

 

Moraali ja omatunto kehittyvät kasvattajan ja kasvatettavan lämpimien tunnesiteiden pohjalta. Lämpimät tunnesiteet edesauttavat kanssakäymistä ja rooleja, jotka edistävät moraalin kehitystä ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Jos lapsi oppii kasvuympäristössään mallin, jossa toisten ihmisten hyväksikäyttö ja manipulointi on normaalia ja hyväksyttävää, lapsen moraalitaju ja omantunnon kehitys vääristyy.

Narsistin moraali muuttuu sen mukaan, mikä häntä itseään milloinkin parhaiten palvelee. Narsistin elämän suuntaa määrittelee tahto, ei omatunto. Narsisti tahtoo nähdä kaikki asiat subjektiivisesti, eikä hän vaivaudu miettimään asioita muiden ihmisten näkökulmasta. Narsisti pitää itsestäänselvyytenä sitä, että muut ihmiset tottelevat häntä. Narsisti on hyvin itseriittoinen, eikä hän kykene ymmärtämään sitä, että muilla ihmisillä on identiteetti. Vaikka narsistit voivat näennäisesti pitää muista ihmisistä, vuorovaikutussuhteet eivät pääse kehittymään aidoiksi, sillä narsistilla on jo omat ennalta omaksutut mielipiteet muista ihmisistä ja heidän tekemisistään. Näin ollen narsisti ei koskaan tosissaan kysy, kuinka joku ihminen voi, koska hän tietää kaiken etukäteen. Loppujen lopuksi narsisti on tuskin edes kiinnostunut toisten asioista, ellei asia koske narsistia itseään.

Narsisti rakastaa moralisoida kyllä itse kaikkea ja kaikkia, kunhan se ei kohdistu häneen itseensä tai omiin tekoihinsa. Narsistille on tyypillistä toimia moraalin vastaisesti, kun hän siitä hyötyy. Hän perustelee usein toimintaansa sillä, että teko on oikeutettu jos siitä ei jää kiinni. Vaikka narsisti loukkaisi läheistään mutta on omasta mielestään toiminut parhaansa mukaan, hän ei ole mielestään velvollinen kokemaan syyllisyyttä. Hän ei osaa pyytää todellisesti anteeksi, sillä empatiataidon puuttuessa hän ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan tai näkemään omaa syyllisyyttään.